Uuden kynnyksellä
Miten aika voi mennä niin nopeasti? Minun piti kirjoittaa tänne suurista muutoksista ja hienoista tapahtumista. Juhlateltan konsertti oli hienoin osallemme osunut kunnia. Ismo Alanko oli kasannut kelpo esiintyjäkaartin, ja yleisöstä todennäköisesti noin 90% ajatteli, että mitä ***tua joku PMMP täällä tekee. Jarkko Martikainen, Ville Leinonen, Jonna Tervomaa, Tommi Liimatta, Ismo itse, Tuomari Nurmio, Kari Peitsamo… Olimme kuitenkin lavalla täysin suunnitelman mukaisesti: minä päivällä otettu kyypakkaus mahassa, edessä kellopeli sekä viulu, Mikko ja Juho kitaroissa ja Miran vinksahtaneine aerobicliikkeineen. Olin vastikään tukehtua nauruun Nurmijärven keikalla, kun puolen metrin päässä meistä läjään pöydille ja toistensa päälle kasaantunut humalainen yleisö yritti pysyä perässä muuveissa. Näytti joltain erikoiskuorolta. En ymmärrä, miten Heikillä pitää pokka, kun hänellä on rajoittamaton mahdollisuus tutkailla yleisön liikehdintää. Niin juhlaviikkojen konsertista vielä, kiitimme Ismoa kunniasta ja hän puolestaan palkitsi meitä kauniilla ja liikuttavilla sanoilla. A&R-henkilömmekin siis tosiaan on vaihtunut jotain puoli vuotta sitten, kun se yllättävä ylikansallisten levy-yhtiöiden fuusio löi meidät kaikki ällikällä. Porukka vaihtui kuin poikaystävät Brookella. Kari Hynninen, löytäjämme eli BMG:lle “sainaajamme”, lähti omille teilleen ja perusti Suomen Musiikki-nimisen oman pikkuyhtiön. Hänellä menee kai hyvin, ainakin hieno John McGregorin esikoisalbumi on hänen julkaisemansa. Emme pelkää hänen puolestaan, hänellähän on tunnetusti hyvä maku jo aiemman, Zen Garden-yhtiönsä ajoilta. Uusi hääräilijä on Janne Halmkrona, kaikin puolin mukiinmenevänoloinen kaveri. Tosin tuttavuutemme on vielä aika tuore. Toivottavasti hän lukee tämän ja skarppaa, ehkä tuo meille jonkun lahjan tms. Ei vaineskaan, saimme jo häneltä läjän CMX:n tuotantoa, hienoa, c-kasetit ovat toki vielä tallessa mutta niiden äänenlaatu muistuttaa jo kaupasta ostettavaa mummon muussia. Vai onko se sittenkin muusi, Janne, olet akateemisesti koulutettu mies? Mitäs muuta tärkeää meille kuuluu, olen antanut haastattelun vielä ainakin trendi-lehdelle (!) ja yhdessä juttelimme Soundi-lehteen kirjoittavalle Juho Juntuselle mukavia. Juttu vaikutti hauskalta, pyysin poistamaan 2/3 käyttämistämme kirosanoista mutta ei hätää, niitä taitaa tuolla suhdeluvulla jäädä juttuun vielä runsaasti. Onpa se typerän kuuloista se kiroilu, hyvä tavaton sentään. Ja kirjamessuille menen luultavasti juttelemaan, alun perin siellä piti muistaakseni kanssani olla Jarkko Martikainen (olikohan se uutisankka?) mutta nyt kuulin, että Pauli Hanhiniemihän se siellä. Saatan muistaa väärin. Aiemminkin minun piti jossain samassa tilaisuudessa olla J.M:n kanssa puhumassa jossain, mutta silloinkin henkilö vaihtui toiseen. Jätkä vihaa mua ihan selvästi. Sou not. Sain muuten aika erikoisen meilin kun olin laittanut tämän kirjoituksen tänne, en ymmärtänyt, mistä oli kysymys. Siis minähän puhun aina hölmöjä, eivät muut. Mistä saan haasteen? Ah, tämä huoleton päivä alkoi hyvin!